Viime yönä sain luettua kirjan Hangon kirkon historiasta.
Edellä olen kertonut siitä ajasta, kun kirkkoa rakennettiin ja sen jälkeen käytiin käräjiä.
Talvisodan aikana Hankoa pommitettiin 72 kertaa ja kaupunkiin pudotettiin n. 1100 pommia. Kirkkokin sai niistä osansa. Talvisodan rauhanehtoihin kuului myös Hangon luovuttaminen Neovostoliitolle. Hankolaisilla oli 10 pv aikaa lähteä kaupungista. Kirkosta otettin talteen kaikki arvokas, kellot, urut jne. Jatkosodassa Hanko vallattiin takaisin. Silloin paljastui, että kirkkoa oli käytetty teatterina, elokuvateatterina ja klubina. Käsittämätöntä, kuin lyhyessä ajassa saa tuhottua niin paljon.
Seurakunta kokoontui korjauksien aikana mm. ortodoksikirkossa ja vapaakirkossa. Vuonna 1953 tehtiin perusteellista korjausta ja silloin mm. kirkon ulkoseinät uusittiin sellaiseksi kuin se on tänään, harmaaksi ja ankeaksi. Kirkkohan oli alunperin kaunis tiilikirkko. Ja koko ajan kinasteltiin siitä, mitä pitäisi tehdä ja miten.
Tämän historiikin lukeminen on tuonut minulle mieleen sen, kuinka raadollista ihmisten ja erityisesti seurakunnan toiminta voi olla. Tiloja tarvitaan, mutta käsitys siitä, millaiset niiden tulisi olla, menee usein pahasti ristiin. Ja virheitäkin on selvästi tehty ja tulevat polvet ovat sitten saaneet edeltäjien töitä korjailla.
Niin että ystävät siellä Istanbulissa, Kolay gelsin!
PM
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Hei Paluumuuttajat!
Täällä toiset sellaiset. Hauskaa on lukea teidän kokemuksianne! Onneksi teidän paluumuuttonne Suomeen oli kesäaikaan, jolloin ihmiset ovat vielä ulkona ja monenlaista kultturellia ohjelmaa riittää! Paluu Suomen pimeimpään ajankohtaan viime marras-joulukuussa oli aika rankkaa!!!
Kuinka pojat ovat sopeutuneet? Miten uudet luokkatoverit ovat ottaneet heidät vastaan?
Terkkuja koko perheelle! Olisi erittäin mukavaa teitä nähdä!!
Terkuin Sanna (ja muut Tintit)
Lähetä kommentti